Tapaamisen teeman, pahvilaatikkostudion, nappasin medianomiopintojeni ykkösvuodelta. Ja voin valehtelematta lausua, ettei meidän korkeakouluopintoja aloittelevien kaikkitietäjien muistikorteilta löytynyt yhtään sellaista älynväläystä, jota NOISEnuorikot eivät olisi puolentoistatunnin aikana omista päistään väläyttäneet. Plus vielä hyppysellinen extranäkemystä niskaan.
Jotta saisitte sielunne, sekä päänne, silmin havainnollistettua paremman kuvan itse pahvilaatikkostudiosta, tässäpä teille kuva sellaisesta. Reiät katossa sekä seinissä on päällystetty leivinpaperilla, ja keskelle on levitetty valkoinen paperi. Valon määrää ja kulmaa saa säädeltyä millä tahansa liikuteltavalla lampulla ja ainoastaan oma kuuppa on rajana erilaisia väri- ja varjoefektejä keksiessä. Senvert' yksinkertaista että kehottaisin itse kutakin kokeilemaan! Sillä jäljestä voi tulla niinkin hienoa kuin allaoleva kuvakimara.
